JULKILAUSUMA 15.5.2019

Henkilökohtainen apu itsenäisen elämän mahdollistajana 

Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme, että jo usean hallituskauden kuluessalaaja-alaisessa yhteistyössä huolellisesti valmisteltu uusi vammaispalvelulaki saatetaan voimaan.

Henkilökohtainen apu on ollut vammaisten ihmisten yhtenä palvelumuotona käytössä kohta 10 vuotta. Ennen sen voimaantuloa vammaiset ihmiset olivat taistelleet oikeudesta avustajaan ja itsenäisyyteen vuosikymmeniä. Itsenäisyys tarkoittaa vammaisille ihmisille mahdollisuutta kantaa vastuu omasta elämästään sekä järjestää arkeaan, johon voi kuulua asumisen lisäksi vaikkapa opinnot, työssäkäynti ja vanhemmuus. Tämä on tavanomaista elämää, ilman riippuvuussuhteita – itsenäisesti. Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme varmistaa, että vammaisten ihmisten itsenäisyyden menestystarina jatkuu.

Itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa

Henkilökohtaisen avun tunnusmerkki on, että vammainen ihminen määrittelee henkilökohtaisen avustajan tekemiä työtehtäviä; missä, milloin ja millä tavoin apua tarvitaan. Vammainen ihminen arvioi omista lähtökohdistaan ja omalla vastuullaan avustajan tarvittavan osaamistason ja kyvyn suoriutua työtehtävistäsekävalvoo työn laatua ja suorittamista. 

Henkilökohtaisessa avussa vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus ja vastuu ovat kytköksissä toisiinsa. Tämä edellyttää kykyä päätöksentekoon ja vastuunkantamiseen. Itsemääräämisoikeus lähtee vammaisesta ihmisestä itsestään, ei esimerkiksi läheisen tai avustajan näkemyksestä tai tulkinnasta.

Henkilökohtainen apu edellyttää selkeää vastuun- ja roolien jakoa

Jotta henkilökohtainen apu toimii tarkoituksenmukaisesti, tulee vammaisen ihmisen itse mieltää roolinsa ja vastuunsa sekä määrittää, miten toimitaan. Henkilökohtainen apu on tilannesidonnaista toimintaa. Avustajan on ymmärrettävä, että hän auttaa vammaista ihmistä vain vammaisen ihmisen itse esittämien toiveiden, valintojen ja ohjeistuksen mukaisesti.

Vammaispalveluiden lähtökohtana on aina oltava vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet. Sama palvelumuoto ei takaa yhdenvertaista kohtelua kaikille vammaisille ihmisille. Jos vammaista ihmistä auttava henkilö ottaa ohjauksellista vastuuta tai tulkitsee käsillä olevaa tilannetta, kyse ei ole enää henkilökohtaisesta avusta. Tällöin vammaisen ihmisen oma itsenäisyys, työtehtävien toiminnallinen ohjaus ja vastuu eivät tosiasiallisesti toteudu. 

Me allekirjoittaneet järjestöt edellytämme, että:

• Henkilökohtainen apu osana palvelujärjestelmää on säilytettävä nykyisen kaltaisena sekävammaisen ihmisen työnjohdollinen vastuu ja hänen henkilökohtaisen avustajansa roolit on pidettävä selkeinä. 

• Tilanteissa, joissa ulkopuolinen taho ottaa aktiivisen roolin ja kantaa vastuun avusta ja siihen liittyvästä toiminnasta, vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa on oltava eri palvelu kuin henkilökohtainen apu.

Viime hallituskaudella annettu vammaispalvelulakia koskeva lakiesitys antaa tähän hyvän pohjan. Rauennut esitys parantaisi vammaisten ihmisten ja vammaispalveluiden tilaa ja toisi ne YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen edellyttämälle tasolle. Lakiesitys lisäisi myös kaikkien eri tavoin vammaisten itsemääräämisoikeuksia, osallistumismahdollisuuksia sekä turvallisuutta. 

On ihmisarvo- ja ihmisoikeuskysymys, että erilaisista avun ja tuen tarpeista riippuvaiset vammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Kyse on nimenomaan jokaisen erilailla vammaisen ihmisen yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä niiden toteuttamisesta. Tätä me allekirjoittaneet järjestöt haluamme tukea ja toteuttaa myös jatkossa yhteistyössä.

Helsingissä 15.5.2019

Finlands Svenska Handikappförbund rf (FSH)
Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
Invalidiliitto ry
Kuurojen Liitto ry
Lihastautiliitto ry
Neuroliitto ry
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Selkäydinvammaiset Akson ry
SMA Finland ry
Suomen Polioliitto ry
Suomen Vammaisyrittäjät ry
Uudenmaan CP-Yhdistys Ry

Julkilausuman pdf-versio tästä >>