Selkäydinvammaisten akuuttivaiheen hoito, välitön kuntoutus ja elinikäinen seuranta on keskitetty valtioneuvoksen asetuksella alle viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Näitä yksiköitä ovat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, OYS Oulun yliopistollinen sairaala ja TAYS Tampereen yliopistollinen sairaala.

Aksonin tekemän kyselyn mukaan selkäydinvammaisten hoito, kuntoutus ja seuranta eivät kuitenkaan toteudu asetuksen mukaan. Asetus astui voimaan vuonna 2011, mutta samana vuonna ja sen jälkeen vammautuneista 44 % oli ollut akuuttivaiheen hoidossa ja välittömässä kuntoutuksessa muualla kuin selkäydinvammakeskuksessa. Seuranta toteutuu asetuksen mukaan 53 %:lla vastaajista, mutta 47 % vastaajista on muun yksikön kuin selkäydinvammakeskuksen seurannassa.

Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että kuntoutuja pääsee keskitetyn hoidon piiriin, jossa selkäydinvammaa hyvin tunteva moniammatillinen tiimi työskentelee hänen tukenaan. Keskittämisasetuksen myötä kuntoutujien painehaavat, raajojen liikerajoitukset ja kehon virheasennot ovat vähentyneet. Niiden osuus, jotka kokevat saaneensa hyvää ohjausta rakon ja suolen hallintaan, on kasvanut.

Kuntoutuksen tavoitteet tulee pitää korkealla ja välittömän kuntoutusjakson tulee olla riittävän pitkä, jotta selkäydinvammainen henkilö saa avaimet itsenäiseen arkeen, työelämään ja halutessaan myös perhe-elämään. FinSCI-tutkimuksen mukaan työssä käyvien osuus työikäisistä selkäydinvammaisista on vain 26,5 % ja heistä on kokoaikatyössä 19,2 %.

Selkäydinvammaisen henkilön itsenäiseen toimintakykyyn ja työkykyyn vaikuttavat:

• Kuntoutuksen tavoitteet ja pituus
• Kuntoutusyksikön asiantuntemus selkäydinvammasta
• Onnistuminen kivun hoidossa
• Kotiutumiseen panostaminen

Aksonin päivityksiä aiheesta voi seurata Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja LinkedInissä, joista sen löytää avainsanoilla #selkäydinvamma ja #kuntoutus.

Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (5 §)