Selkäydinvammaisten palkkaamisen haasteet 

Teksti ja kuva: Mia Karppila, toimitusjohtaja, Coloplast 

 

Kysyttäessä mielipidettäni mahdollisista selkäydinvammaisten henkilöiden palkkaamisen haasteista työnantajan näkökulmasta, on minun aloitettava vastaaminen kertomalla hieman taustastani. 

Olen työskennellyt kymmenen vuoden ajan yrityksessä, joka valmistaa intiimiterveydenhuollon tuotteita. Näiden vuosien myötä erilaisten terveydentilojen kanssa elävien ihmisten asiat ovat tulleet lähelle. Heidän kohtaamisensa ja auttamisensa on työyhteisöllemme arkipäivää.  

Tulen perheestä, jossa on erityislapsi. Veljeni rinnalla kasvaneena ja hänen elämänsä vaiheita seuratessani olen saanut ymmärrystä siitä, millaista yhteiskunnassamme on elää erityistarpeiden kanssa. Koen vahvasti, että perhetaustani on antanut minulle eväitä myös työelämään. Me tulemme elämän erilaisiin tilanteisiin ja käännekohtiin eri lähtökohdista. Veljeni haasteita seuratessani olen monesti kääntynyt katsomaan omaa elämääni. Silloin suurelta tuntuvia ongelmia on ollut helppoa suhteuttaa oikeisiin mittasuhteisiin. Kynnykseni puhua kipeistä ja vaikeista aiheista on matala. Työelämässä se on ollut yksi minun vahvuuksistani.  

Työssäni olen saanut seurata montaa tarinaa, joissa terveydentilansa vuoksi kamppaileva on onnistunut kääntämään haasteidensa tuomat kolhut vahvuudeksi. Monesti yhteistä heille tuntuu yhdistävän sanat sitkeys, rohkeus, vahvuus ja avoimuus. Nämä kaikki ovat ominaisuuksia, joilla työnhakija erottuu edukseen työhaastattelussa.  

Koen, että kaikista tärkeintä on avoimuus. Työnantaja on työntekijöitä palkatessaan velvollinen kohtelemaan työnhakijoita ja -tekijöitä yhdenvertaisesti. Työnhakijaa, etenkin erityistarpeita vaativan terveydentilan tai vammaisuuden kanssa elävää, kannustan ennen kaikkea avoimuuteen. Kerro elämäntilanteesi tuomista erityispiirteistä. Mitä päivittäisen työntekosi kannalta voi tarkoittaa esimerkiksi se, että käytät pyörätuolia? Avoimesti tilanteestasi kertomalla hälvennät mahdollisia haastattelun yllä leijuvia kysymysmerkkejä.  

Samaa mieltä oli vähittäiskaupan markkinoinnin parissa työskentelevä ystäväni. Soitin hänelle kysyäkseni, miten hän suhtautuisi pyörätuolilla työhaastatteluun saapuvaan työnhakijaan. Hän sanoi, että saattaisi aluksi olla hämillään. Hetken mietittyään hän jatkoi, että substanssiosaaminen, hyvä asenne ja avoimuus omasta tilanteesta ratkaisevat.  

Ystäväni vastauksesta kuultaa läpi pieni epäluuloisuus, johon moni vielä valitettavasti nykypäivänä törmää. Voiko pyörätuolia käyttävä henkilö pärjätä täysipainoisesti työssään?  

Meidän yrityksessämme esimerkiksi selkäydinvammaisuus on rekrytointitilanteessa etu. Kokemusasiantuntijoita tarvitaan aina. Lisäksi pystymme saamaan arvokasta tietoa yrityksemme sisällä siitä, millaista tuotteitamme on käyttää. Mieti, millaisessa työssä sinun kokemusasiantuntijuudellasi olisi painoarvoa. 

Uramahdollisuuksia kartoitettaessa kannattaa pohtia, missä tilanteissa vamman voisi kääntää eduksi. Samalla kehotan summaamaan, millaisia ominaisuuksia vammasi on sinussa vahvistanut. Onko se saanut sinut unelmoimaan enemmän, tekemään ahkerammin, lisännyt määrätietoisuuttasi, selkeyttänyt elämän suuntaa tai arvoja? Nämä kaikki positiiviset ilmiöt ja kyky sanallistaa niitä kiinnostavat työnantajaa.  

Vaikutuksen tekee myös se, että osaat kysellä ja kertoa, miten esimerkiksi pyörätuolilla kulkeminen vaikuttaa työhön liittyviin tilaisuuksiin, matkustamiseen tai kokouksiin. Ovatko työskentelytilat esteettömät? Kerro ratkaisuehdotuksesi. Korosta substanssiosaamistasi. Lopulta työnantaja palkkaa paikkaan soveltuvan parhaan osaajan.  

En toivoisi kenenkään pyörätuolia käyttävän henkilön joutuvan miettimään, saati kokemaan, että työhön valitsematta jääminen johtuisi apuvälineestä. Kulttuuri muuttuu kaiken aikaan myönteisempään suuntaan, sillä yritykset ovat heränneet globaalisti monimuotoisuuden vaalimiseen. On jo opittu, että mitä monimuotoisempi työyhteisö on, sitä parempia tuloksia yritys tekee. Esimerkiksi meidän yrityksessämme monimuotoisuuden arvo tulee näkyviin oikein johdettaessa ja osallistava johtajuus on integroitu johtajalupaukseen. Globaalissa työyhteisössämme työskentelee pyörätuolissa olevia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Meillä Suomessa toimii asiantuntijaryhmä, jonka jäsenistö koostuu erilaisten intiimihygienian erityistarpeiden kanssa elävistä henkilöistä sekä terveydenhuollon ammattilaisista.  

Erityisten tarpeiden tai apuvälineiden kanssa töitä hakiessa kannattaa jättää ennakkoluulot taka-alalle. On olemassa yrityksiä ja niissä ihmisiä, jotka suhtautuvat asioihin avoimin mielin. Coloplast ei ole ainoa työnantaja, joka pystyy tunnistamaan potentiaalin ulkoisten tekijöiden, vamman tai sairauden takana.  

Työnantajia rohkaisen astumaan ulos oman näköisten ihmisten palkkaamisen kuplasta. Ettei rekrytoitaisi vain omannäköisiä ihmisiä. Itse koen, että bisneksen tekemisessä saavutetaan paras lopputulos, kun työyhteisön jäsenet katsovat maailmaa eri kulmista. On helppoa tykästyä samaan muottiin sopiviin ihmisiin. Silloin ei nähdä mahdollisuuksia. Silloin käännetään selkä tosiasialle, että erilaiset ihmiset saavat aikaan erilaisia ratkaisuja. Ja juuri siinä on kasvun mahdollisuus.