Selkäydinvammaisen kuntoutus Vervessä - toimintakykyä, vertaistukea ja tietoa

Teksti: Mika Pekkonen, lääketieteellinen johtaja, Verve 

Maassamme selkäydinvammaisten akuuttivaiheen hoito, välitön kuntoutus ja elinikäinen monialainen hoito ja seurata on keskitetty asetuksella vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan. Varsinaiset selkäydinvammayksiköt ovat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Selkäydinvammayksiköstä kotiutumisen jälkeen vammautuneella on yleensä vielä paljon haasteita terveydentilan ja toimintakyvyn suhteen. Toimintakykyä kohentamaan tarvitaan lähes aina kotipaikkakunnalla toteutuvia terapioita sekä usein myös laitoskuntoutusjaksoa, jota voidaan kutsua myös ”kertauskuntoutusjaksoksi”. Tätä toimintaa kustantavat, vammautuneen tilanteesta riippuen, joko julkinen terveydenhuolto, Kela tai vakuutusyhtiöt.

Verven yksiköissä Lahdessa ja Oulussa tuotetaan perinteisiä kuntoutusjaksoja. Toimintaa on pyritty kuitenkin myös kehittämään ja järjestämmekin myös intensiivikursseja, jotka ovat kestoltaan 4-5 päivää. Nämä on suunnattu erityisesti äskettäin vammautuneille, joiden itsenäistä toimintakykyä ei ole alkuvaiheen kuntoutusjakson aikana saatu vammatason mahdollistamalle tasolle. Myös jo vuosikymmeniä sitten vammautuneille, joilla ehkä jo ikä alkaa painaa ja vaivoja esiintyä, kurssi sopii hyvin. Kurssia tai jaksoa suunniteltaessa seurantavastuussa oleva julkinen terveydenhuolto tekee arvion sen tarpeesta. Maksusitoumuksen kurssille voi saada vakuutusyhtiöltä tai Kelalta, jolloin se voi olla osa perinteistä kuntoutusjaksoa.

Myös Kela on alkanut suosittelemaan intensiivikurssin kaltaista ryhmämuotoista toimintaa. Otteita Kelan palvelukuvauksesta: ”Palveluntuottaja voi kutsua mahdollisuuksien mukaan samankaltaisia asiakkaita kuntoutukseen samaan aikaan, jotta ryhmämuotoisella toiminnalla asiakas saa sekä vertais- ja kokemustuen avulla tukea kuntoutumiseensa.” Kelan maksusitoumuksella voi siis soveltuvasti osallistua intensiivikurssille huomioiden palvelukuvauksen edellytykset. Siten intensiivijakso voi olla itsenäinen kokonaisuus tai osa pidempää esim. 13 vuorokauden kuntoutusjaksoa. Ryhmämuotoisilla jaksoilla ja intensiivikursseilla hyödynnetään vahvasti vertaistukea. Osallistujien olisi hyvä olla vammatasoltaan tai toimintakyvyltään suhteellisen samalla tasolla.

Kurssin sisältö ja teemat riippuvat osallistujien toimintakyvystä. Pyörätuolin käyttäjillä olennaisia ovat toiminnalliset harjoitukset vammatason mukaisesti kuten siirtymiset, pyörätuolin käsittely ja sen kanssa eläminen eri tilanteissa, itsensä hoitaminen ennaltaehkäisten mm. olkapäiden vaivoja, painehaavoja sekä spastisuutta. Lisäksi käydään jokaisen osallistujan kanssa ”kädestä pitäen” läpi rakon, suolen ja sukupuolielinten toimintojen hoitaminen arjessa. Osittaisesti vammautuneilla voidaan keskittyä pystyasennossa liikkumisen tehostamiseen. Räätälöidysti tehdään yksilöllinen kuntosaliharjoittelu- ja kotiharjoitusohjelma. Motivoinnilla, tietoa jakamalla ja esimerkkiharjoitteilla annetaan vinkkejä aerobisen kunnon kohentamiseen ja mm metabolisen oireyhtymän ennalta ehkäisyyn ja hoitoon. Erityisesti äskettäin vammautuneille kerrotaan keinoja työhön paluuseen.

Verven Oulun yksikössä toteutimme helmikuussa Kelan suosittelemaan ryhmämuotoista toimintaa erinomaisin tuloksin. Osallistujat olivat äskettäin vammautuneita ja heillä oli samankaltaisia haasteita sekä tavoitteita. Osalla kuntoutujista oli puoliso mukana jakson alkupäivinä. Sekä vammautuneet että puolisot kokivat vartaistuen todella hyödyllisiksi. Samassa tilanteessa olevien on helppo jutella vamman liittyvistä asioista ja yhteydenpito jatkuu myös kuntoutusjakson jälkeen. Lisäksi itsekin selkäydinvammainen lääkäri Antti Dahlberg piti ryhmälle luennon vamman seuraamuksista ja niiden hoidosta sekä seuraavana päivänä kyselytunnin. Antti tapasi jokaisen kuntoutujan myös erikseen, eli ryhmän ohjelmaan sisältyi kahden lääkärin tapaamiset.

Lapista kotoisin olevat Timo ja Pekka kuuluivat Oulun ryhmään. He olivat ensimmäisellä kuntoutusjaksolla sitten vammautumisen alkuvaiheen jälkeen. Molemmat kokivat vertaistuen erittäin hyödylliseksi. Timo sai uutta intoa jatkaa kuntoutumista omaehtoisestikin toimintakyvyn parantamiseksi. Pekka taas ei sairaalavaiheessa tai sen jälkeisessä kuntoutuksessa tavannut lainkaan samalla lailla vammautunutta, joten vertaistuki oli hänelle aivan uutta. Myös molempien puolisot saivat tukea toisiltaan. Pariskuntien yhteydenpito on jatkunut myös jakson jälkeen.