Kuntoutus on monialaista ja moniammatillista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan selkäydinvammaisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn, työllisyyteen sekä muun muassa omatoimisuuteen ja arjessa selviytymiseen. Selkäydinvammaisen aikuisen tarvitsemat kuntoutus- ja muut palvelut ja tukitoimet ovat suomalaisessa kuntoutus- ja palvelujärjestelmässä hajautettu monen eri toimijan kesken ja apuja niiden kanssa joskus tarvitaan.

 

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä tulee olla nimetty potilasasiamies. Potilasasiamies voi myös olla yhteinen eri toimintayksiköiden kesken. Potilasasiamiehen tehtäviin kuuluu selkäydinvammaisen neuvonta ja opastus potilaslain soveltamisessa. Potilasasiamiehen tehtävänä on myös tiedottaa selkäydinvammaisen oikeuksista ja velvollisuuksista ja toimia näiden edistämiseksi. Jos selkäydinvammainen on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun, hänellä on oikeus tehdä siitä muistutus tai kantelu ja potilasasiamiehen tehtäviin kuuluu myös opastaa näiden tekemisessä. Potilasasiamies on puolueeton taho, joka ei ota kantaa potilaan hoitopäätöksiin tai mahdollisesti tapahtuneisiin hoitovahinkoihin. Asiakasasiamiehen tehtävä kunnissa on toimia selkäydinvammaisen asiakkaan etujen ja oikeuksien edistämiseksi ja niistä tiedottamiseksi. Asiakasasiamiehen tehtävänä on myös neuvoa selkäydinvammaista asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa häntä muutoksenhaussa ja neuvoa muistutuksen laatimisessa.

 

Selkäydinvamma voi myös tulla terveyden- tai sairaanhoidon toimenpiteiden yhteydessä sattuneesta henkilövahingosta. Suomessa potilasvahinkolain mukaista korvauksista vastaa Potilasvahinkokeskus (PVK). Potilasvahinkokeskus korvaa ne terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä sattuneet henkilövahingot, jotka täyttävät laissa säädetyt korvausperusteet. Korvausten maksamisen kriteerinä pidetään sitä, että henkilövahingon on pitänyt tapahtua terveyden- tai sairaanhoidon toimenpiteiden, kuten hoidon, kuntoutuksen tai sairaankuljetuksen yhteydessä sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Myös joissain sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa tapahtuneet vahingot tulee korvattaviksi tämän vakuutuksen kautta. Aineettomista henkilövahingoista (kipu ja särky, kärsimys, pysyvä haitta) maksettavat korvaukset eivät kovinkaan usein Suomessa ole suuria. Esimerkiksi selkäydinvamman aiheuttamasta pysyväluonteisesta neliraajahalvauksesta voi kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan vuoksi korvauksia saada noin 20 000 euroa ja pysyvän haitan osalta enimmilläänkin vain noin 100 000 euroa.

 

Potilasvahinkona on mahdollisuus seuraavanlaisiin korvauksiin:

Korvauksia haetaan siis Potilasvahinkokeskuksen kautta ja vahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinko on tullut tietoon. Potilasvahingon jälkeinen mahdollinen tarvittava kuntoutus ja terapia järjestetään Kelan ja terveydenhuollon kautta. Vammaispalvelulain mukaiset kriteerit täyttävä potilasvahingon saanut selkäydinvammainen henkilö on myös oikeutettu tämän lain mukaisiin palveluihin.

Liikenneonnettomuudessa selkäydinvamman saanut on oikeutettu liikennevakuutuksen mukaisiin korvauksiin. Korvauksista vastaa Liikennevakuutuskeskus (LVK). Liikennevahingon sattuessa korvauksia maksetaan sekä henkilö- että esinevahingoista. Liikennevahingon kautta saatavien korvausten edellytyksenä on, että vahinko on aiheutunut ajoneuvon liikenteessä käytössä. Vahinko korvataan pääsääntöisesti, vaikka liikennevahinkoa ei olisi kukaan aiheuttanut huolimattomuuttaan, pois lukien ajoneuvojen yhteenajotilanteet.

 

Liikennevakuutuslain, liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ja vahingonkorvauslain mukaan henkilövahinkona korvataan:

 

Liikennevahingosta haetaan korvauksia Liikennevahinkokeskukseen lähetettävällä, joko sähköisellä tai paperisella, vahinkoilmoituslomakkeella. Lisätietoa liikennevahinkokorvauksista: https://www.lvk.fi/

 

Työtapaturma-, ammattitauti- ja liikennevakuutukset ovat lakisääteisiä. Näiden lakisääteisten vakuutusten lisäksi on olemassa vapaaehtoisia henkilövakuutuksia, kuten tapaturmavakuutuksia, vapaa-ajan vakuutuksia, matkavakuutuksia, henkivakuutuksia ja sairauskuluvakuutuksia. Näissä edellä mainituissa vakuutuksissa korvauksen saantiin oikeuttavat kriteerit vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin ja vakuutusehdoittain. Tapaturma- ja esimerkiksi sairausvakuutukset eivät ole pakollisia, ja ne harvoin korvaavat esimerkiksi apuvälineitä. Siinä tapauksessa, jos vakuutus ei kata kaikkia selkäydinvammaisen tarvittavia apuvälineitä, siirtyy järjestämisvastuu terveydenhuollolle, sosiaalitoimelle tai Kelalle riippuen tarvittavasta apuvälineestä ja sen käyttökohteesta ja -tarkoituksesta. Katso lisää apuvälineisiin liittyvää oppaan kohdassa Selkäydinvammaisen apuvälinepalvelut.

 

Haetusta etuudesta tai tuesta on selkäydinvammaisella oikeus saada päätös aina kirjallisessa muodossa. Päätöksessä tulee olla selvitettynä ne perustelut, joilla haettu tuki tai palvelu on myönnetty tai niistä on annettu kieltävä päätös. Jos asiakas tai potilas on tyytymätön hänelle annettuun päätökseen koskien jotain palvelua tai etuutta, on hänellä oikeus hakea asiaan muutosta eli tehdä asiasta valitus tai oikaisu. Päätöksiin on yleensä liitetty ohjeet, miten muutoksenhaku tehdään ja tarvittaessa esimerkiksi potilas- ja asiakasasiamies auttaa valituksen tekemisessä. Muistutus tai kantelu tehdään tilanteissa, joissa ei anneta muutoksenhakukelpoista päätöstä. Viranomaisella on myös mahdollisuus itseoikaisuun eli itse muuttaa tekemäänsä päätöstä esimerkiksi asiakkaan tekemän lisäselvityksen tai neuvotteluiden jälkeen. Jos muutoksen tekoon määritelty määräaika ehtii umpeutua tai asiaan liittyviä uusia seikkoja ilmenee, on aina mahdollista tehdä uusi hakemus.

 

Sosiaaliturvaan liittyvien muutoksenhakuasioiden käsittely on monesti maksutonta ja siihen on mahdollisuus saada myös maksutonta oikeusapua. Terveydenhuollon puolella ei ole muutoksenhakuoikeutta. Terveydenhuollon palveluihin, epäasialliseen kohteluun, toimintaan tai tehtyihin päätöksiin esimerkiksi apuvälineisiin liittyen tyytymätön selkäydinvammainen voi asiasta tehdä kuitenkin muistutuksen terveydenhuollon yksikköön tai kantelun Aluehallintovirastoon, Valviraan tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apuvälineitä koskevissa päätöksissä vaihtoehtona on myös viedä asia hallintoriitana hallinto-oikeuteen.

 

Kelan tekemiin päätöksiin voi hakea kirjallisesti muutosta. Tilanteissa, joissa Kelan antamaan päätöstä ei oikaista, valitus siirtyy lausuntoineen käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnalle. Lautakunnan päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoikeudesta. Työeläkelaitosten päätöksissä muutoksenhaku osoitetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle. Lautakunnan päätöksiin voi halutessaan hakea muutosta niin ikään vakuutusoikeudelta. Muutosta, joka koskee vakuutusyhtiöiden tapaturmavakuutuksen mukaisen kuntoutuksen päätöksiä, voi selkäydinvammainen hakea muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta. Kielteisiin lautakunnalta tulleisiin päätöksiin voi hakea muutosta vakuutusoikeudesta. Liikennevakuutuslain mukaista kuntoutusta koskevissa asioissa muutosta haetaan suoraan vakuutusoikeudesta.

 

Selkäydinvammaiset Akson ry on vuonna 2009 perustettu järjestö, jonka tarkoituksena on saattaa selkäydinvammaisia yhteen ja ajaa heidän ja heidän läheistensä etuja. Järjestön tavoitteina on paitsi kehittää selkäydinvammaisten tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, myös selkäydinvamman saaneiden elinikäistä seurantaa. Selkäydinvammaiset Akson ry:n tavoitteena on tukea selkäydinvamman saaneita myös vertaistuen keinoin niin valtakunnallisesti, alueellisesti, paikallisesti kuin yksilötasollakin. Vertaistukitoimintaa on sekä yksilötasolla vertaisohjaajien ja vertaiskuntoutujilta saadun avun ja tuen muodossa, mutta myös alueellisesti ja paikallisesti eri vertaisryhmien kokoontuessa ympäri Suomea yhdeksällä eri paikkakunnalla. Selkäydinvammaiset Akson ry:n jäsenmäärä on lähes 900 henkilöä (vuonna 2020). Samalla se ajaa melkeinpä 10 000 selkäydinvammaisen ja vuosittain arviolta 500 uuden selkäydinvammaisen etuja ja oikeuksia.

 

Kuntoutus jakaantuu Suomessa kolmelle eri sektorille; julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Päävastuu kuntoutuksesta on valtiolla ja kunnilla. Kelan ja kuntien, sekä muiden valtakunnallisten tahojen lisäksi on apua ja neuvontaa esimerkiksi vertaistuen muodossa mahdollista saada kolmannen sektorin eri toimijoilta eli yhdistyksiltä ja muun muassa järjestöiltä. Kolmannella sektorilla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa jakaa, vahvistaa ja kehittää myös selkäydinvammaisen hoitoa ja kuntoutusta. Apua ja tukea on saatavilla erilaisiin tilanteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Yhdistykset ja järjestöt järjestävät vertaistuen ja tiedon jakamisen lisäksi muun muassa tuettuja lomia, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, leirejä ja apuvälinepalveluita. Näitä tällaisia järjestöjä ja yhdistyksiä ovat Selkäydinvammaiset Akson ry:n ja Invalidiliitto ry:n lisäksi muun muassa Kynnys ry, Solia, Suomen Paralympiakomitea, Rusetti - Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry, Kiipulasäätiö, Heta-liitto ja Suomen CP-liitto.