Kansaneläkelaitoksen eli Kela tehtävänä on hoitaa kaikkien Suomessa asuvien sosiaaliturvaa elämän eri tilanteissa. Vuonna 2017 Kelan tarjoamista kuntoutuspalveluista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai lähes 850 selkäydinvammaista kuntoutujaa. Harkinnanvaraista kuntoutusta ja Kelan ammatillista kuntoutusta myönnettiin lähes 40:lle selkäydinvammaiselle.

 

Selkäydinvammaisen tutkimus, hoito ja siihen liittyvä välitön kuntoutus sekä leikkaus- ja muiden toimenpiteiden jälkeinen kuntoutusvastuu on terveydenhuollolla. Kun tilanne on vakiintunut niin, että kuntoutukselle on arvioitavissa tarve vähintään yhdeksi vuodeksi, voi Kansaneläkelaitokselta eli Kelalta hakea kuntoutusta. Tällöinkin seurantavastuu on edelleen terveydenhuollolla. Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta eli toimintakykykuntoutusta terapioina ja moniammatillisina kuntoutuspalveluina.

 

Kuntoutuksen tavoitteena on tukea selkäydinvammaisen arjessa selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti. Tavoitteena on auttaa arjen toiminnoista suoriutumisessa, kuten työstä ja opiskelusta suoriutumisessa sekä osallistumisessa yhteiskunnallisiin toimintoihin ja esimerkiksi harrastuksiin.

 

Selkäydinvammaisen kuntoutus tapahtuu kiinteässä vuorovaikutuksessa kuntoutujan, tämän lähipiirin ja palvelutuottajan sekä muiden tarvittavien ammattihenkilöiden ja toimijoiden kanssa. Kuntoutuksen tavoitteet linkittyvät selkäydinvammaisen omaan elämään ja hänelle merkityksellisiin ja tärkeisiin arjen toimintoihin, niissä suoriutumiseen ja osallistumiseen. Tavoitteet vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saamiseksi eivät pelkästään voi olla hoidollisia. Jotta vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada, tarvitaan julkisen terveydenhuollon puolella lääkärin kirjoittama kuntoutussuunnitelma, johon esimerkiksi kuntoutuksen tavoitteet kirjataan.

 

Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen on oikeutettu, jos

 

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus koostuu yksilö- ja ryhmäterapioista. Terapiamuodot ovat fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja musiikkiterapia. Ratsastusterapia on yksi toiminta- ja fysioterapian toteutusmuodoista samoin kuin kuvataideterapia yksi psykoterapian toteutusmuodoista ja allasterapia fysioterapian yksi toteutusmuodoista. Kuntoutus voi toteutua selkäydinvammaisen kuntoutujan omassa arkiympäristössä tapahtuvina kotikäynteinä, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta oleellista. Omaisten ja läheisten ohjaus tapahtuu terapioiden yhteydessä ja tarvittaessa erityisistä syistä voidaan myös ohjauskäyntejä järjestää omaisille, jos ne ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltua toteuttaa. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta haetaan hakemuksella KU 104.

 

Ellei kriteerit Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen täyty, on mahdollista hakea harkinnanvaraista kuntoutusta. Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu kaikille niille selkäydinvammaisille, jotka ovat työelämässä tai sen ulkopuolella. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea selkäydinvammaisen työhön paluuta tai siellä pysymistä ja tukea arjen ja työn sujumista kuormittavasta tilanteesta huolimatta, kun sairaus tai vamma on kohdannut. Tavoitteena työelämän ulkopuolella olevilla on arjessa selviytymisen tukeminen. Harkinnanvarainen kuntoutus on vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tapaan yksilöllisen kuntoutussuunnitelmaan ja hyvään kuntoutuskäytäntöön perustuvaa avo- tai laitosmuotoista terapiaa. Kriteereinä tälle kuntoutukselle on myös toimintakyvyn alenema ja selkeä tarve kuntoutukselle, joka on määritelty lääkärinlausuntoon. Harkinnanvarainen kuntoutus on määrärahasidonnaista ja se täydentää terveydenhuollon ja muiden toimijoiden palveluita. Harkinnanvarainen kuntoutus ja sen tarve tulee selkäydinvammaiselle kuntoutujalle liittyä opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn turvaamiseen. Kuntoutuksella tuetaan kuntoutujan itsenäistä arjessa selviytymistä, ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan hänen osallistumismahdollisuuksiaan.

 

Harkinnanvaraisena kuntoutuksena Kela tarjoaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ja esimerkiksi neuropsykologista kuntoutusta. Tämän lisäksi harkinnanvaraisena kuntoutuksena on mahdollisuus hakea moniammatillista yksilökuntoutusta monesti niiden selkäydinvammaisten kohdalla, jotka ovat iältään yli 65-vuotiaita ja ovat työelämän ulkopuolella. Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus soveltuu tilanteeseen silloin, kun selkäydinvammaisella kuntoutujalla on moniongelmainen oireisto, joka vaatii laaja-alaisempaa, moniammatillista kuntoutusta. Se on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun tilanne vaatii kurssimuotoista kuntoutusta räätälöidympää kuntoutusohjelman suunnittelua ja toteuttamista. Muilta osin kuntoutuksen tavoitteet ovat samat kuin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puolellakin. Selkäydinvammaisille soveltuvia linjoja ovat yleislinja ja neurologinen linja. Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutusjakso kestää enintään 15 arkipäivää ja se jaksotetaan kuntoutujan tarpeiden mukaisesti. Harkinnanvaraista kuntoutusta haetaan Kelan lomakkeella KU132.

 

Kela järjestää kuntoutuskursseja erilaisia sairauksia sairastaville kuntoutujille, jotka hyötyvät laitos- tai avomuotoisesta kuntoutuksesta. Tavoitteena on kohentaa työ- ja toimintakykyä moniammatillisin keinoin vertaistukea unohtamatta. Kuntoutuskursseilla tavoitteena on tukea selkäydinvammaisten osallistujien omaa aktiivisuutta heidän omassa toimintaympäristössään toimimiseen ja osallistumiseen. Kuntoutujat saavat kursseilla keinoja selkäydinvamman ja mahdollisesti muiden sairauksien aiheuttamien muutosten hallintaan ja vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kurssien sisältö laaditaan kohderyhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, esimerkiksi omaishoitajille tai mielenterveyshäiriöistä kärsiville.

 

Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on tukea kuntoutujan toimintakykyä laaja-alaisesti. Kurssien tavoitteen on antaa tukea ja apua niin kuntoutujalle kuin hänen läheisilleen ja lähiympäristölleen arjessa selviytymiseen ja uuden elämäntilanteeseen sopeutumiseen sekä vamman tai sairauden kanssa elämiseen. Sopeutumisvalmennuskursseilla annetaan eväitä osallistumisen, osallisuuden ja omien voimavarojen voimistamiseksi.

 

Omaisen osallistuminen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssille on mahdollista, jos se on kuntoutujan kurssille laatimien tavoitteiden kannalta oleellista ja jos kurssiin sisältyy myös omaisen jakso. Myös vieraan kielen tulkkaus on kursseilla mahdollista soveltuvin osin kurssista ja kielestä riippuen kuntoutuksen ja kurssin kannalta kriittisten kohtien aikana. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille haetaan Kelan Harkinnanvarainen kuntoutus- lomakkeella KU132.

 

Selkäydinvamman saaminen voi ja usein vaikuttaa omaan mielenterveyteen ja jaksamiseen. Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu 16-67-vuotiaille selkäydinvammaisille, joilla diagnosoitu mielenterveydellinen ongelma heikentää työ- tai opiskelukykyä tai aiheuttaa uhkaa työelämässä pysymiselle. Kela järjestää kuntoutuspsykoterapiaa tukemaan opiskelu- ja työkykyä kaikille niille vakuutetuille, joilla on todettu ja diagnosoitu mielenterveydellinen ongelma. Selkäydinvammaisen kuntoutujan on oltava mielenterveyshäiriödiagnoosin saamisen jälkeen vähintään kolmen kuukauden ajan hoidossa terveydenhuollon yksikössä saadakseen kuntoutuspsykoterapiaa. Hoidon tulee sisältää tarpeelliset lääketieteelliset, psykiatriset ja psykoterapeuttiset toimenpiteet ja tutkimukset hyvien hoitokäytänteiden mukaisesti. Kuntoutuspsykoterapiaa ei myönnetä, jos katsotaan että muut hoito- ja kuntoutusmuodot ovat riittäviä selkäydinvammaisen työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi ja palauttamiseksi. Kuntoutuspsykoterapia perustuu kuntoutujan hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksikössä tehtyyn kuntoutustarpeen arvioon ja kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, jossa perustellaan tarve kuntoutuspsykoterapialle vakuutetun työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi. Arvio sisältää myös psykiatrian erikoislääkärin lausunnon.

 

Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään kolmen vuoden ajan kerrallaan ja käyntikertoja voi vuodessa olla korkeintaan 80, kolmessa vuodessa enintään 200 käyntiä. Uusi, enintään kolmen vuoden jakso voidaan erityisistä syistä myöntää, kun edellisestä jaksosta on kulunut viisi vuotta. Kela voi myöntää erityisistä syistä myös ohjauskäyntejä selkäydinvammakuntoutujalle, joka on alle 25-vuotias ja jos käynnit ovat merkityksellisiä kuntoutuksen vaikuttavuuden kannalta ja jos ne ovat kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutuspsykoterapia toteutetaan joko yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai etäterapiana. Myös kuvataideterapia toteutusmuotona on mahdollinen. Kuntoutuspsykoterapiaa haetaan Kelasta lomakkeella KU131, jolla haetaan myös neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajat löytyvät listattuna Kelan sivuilta.

 

Selkäydinvamman saanut vakuutettu voi olla oikeutettu saamaan ammatillista kuntoutusta työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai sen vahvistamiseksi. Ammatillista kuntoutusta järjestetään, jotta selkäydinvammaisen kuntoutujan olisi mahdollista saada tukea työllistymiseen, opiskelu- ja työelämässä pysymiseen tai sinne paluuseen selkäydinvamman jälkeenkin. Ammatillisen kuntoutuksen saamiseksi edellytetään asianmukaisesti diagnosoitua vikaa, vammaa tai sairautta, joka aiheuttaa tai sen arvioidaan aiheuttavan lähiaikoina hänen työ- ja opiskelukykynsä sekä ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kela ei ole velvollinen järjestämään ammatillista kuntoutusta, jos kuntoutus järjestyy työeläkelakien perusteella.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat nuoret ja työelämään vakiintumattomat selkäydinvammaiset, joilla ei vielä ole montaa työvuotta takanaan. Kelan ammatillinen kuntoutus toteutuu myös ryhmämuotoisena toisin kuin esimerkiksi työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus. Ammatillinen kuntoutus on paikallaan tilanteissa, joissa halutaan tukea selkäydinvammaisen kuntoutujan elämänhallintaa, selvittää kuntoutujan ammatillista tilannetta, auttaa ammatillisen polun löytymisessä ja vahvistaa selkäydinvammaisen omaa toimijuutta ja voimavaroja kohti kouluttautumista ja työllistymistä.

 

Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat:

 

Taito-kurssit ovat ammatillisen kuntoutuksen kursseja, jotka soveltuvat eri sairauksia sairastaville ja esimerkiksi selkäydinvammaisille hyvin. Kurssit ovat tarkoitettu niille 18-60-vuotiaille selkäydinvammaisille, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja jotka eivät ole työelämässä tai ovat keskeyttäneet opinnot elämänhallinnan haasteiden vuoksi. Kurssit ovat suunnattu niille, jotka ovat kuitenkin motivoituneita palaamaan opiskelu- tai työelämään, mutta tarvitsevat siihen moniammatillisen tiimin tuen. Kurssit toteutetaan ryhmämuotoisesti ja vuoden aikana kurssipäiviä kertyy 110. KIILA-kuntoutus soveltuu kaikille niille alle 67-vuotiaille selkäydinvammaisille, joilla on selkeä tarve kuntoutukselle ja erilaisia mahdollisuuksia on jo selvitetty, mutta tehdyillä toimenpiteillä ei olla saatu tarvittavaa vastetta työkyvyn tukemiseen. Se soveltuu kaikille määräaikaisessa, vakituisessa tai toistuvissa työsuhteissa oleville, mutta myös yrittäjille. KIILA-kuntoutus on ryhmämuotoista ja siinä työnantajalla, lähiesimiehellä ja työterveyshuollolla on merkittävä rooli. Ammatillista kuntoutusta haetaan lomakkeella KU101. KIILA-kuntoutusta haettaessa tarvitset lisäksi lomakkeen KU200, elonkeinotukea haettaessa myös lomakkeen KU105.

Nuoren ammatillista kuntoutusta kannattaa hakea silloin, jos selkäydinvammainen on alle 29-vuotias ja hänen toimintakykynsä on alentunut merkittävästi sairastumisen tai vammautumisen seurauksena. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa suunnittelemaan omaa tulevaisuutta ja löytämään suuntaa opiskelu- ja työelämään. Ammatillisen kuntoutusselvityksen (AKSE) lisäksi palvelutarjontaan kuuluu työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) ja Nuottivalmennus. Nuorten ammatillista kuntoutusta voi hakea ilman lääkärinlausuntoa olemalla suoraan yhteydessä Kelaan.

 

Yli 16-vuotta täyttäneen vammaistuen tavoitteena on tukea ja helpottaa selkäydinvammaisten tai pitkäaikaissairaiden itsenäistä suoriutumista arkipäivän toiminnoissa ja osallistumista työhön tai opiskeluun. Vammaistuella tuetaan myös selkäydinvammaisen tai sairaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja paranemista, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa. Yli 16-vuotiaan vammaistukea voi saada Suomessa asuva selkäydinvammainen, joka on siis yli 16-vuotias pitkäaikaissairas tai vammainen, ja jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Haittaa arvioitaessa hyödynnetään tapaturmavakuutuslain haittaluokitusta. Toimintakyvyn heikkeneminen itsessään ei oikeuta vammaistukeen eikä työkyvyn heikkenemisen katsota olevan tässä yhteydessä toimintakyvyn heikkenemistä. Tämän lisäksi vammaistuen myöntäminen edellytetään, että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu haittaa, avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Jos avun tarve on ainoastaan kotitaloustöissä ja asioinnissa, ei vammaistukea voi saada avuntarpeen perusteella.

 

Vammaistuki on kolmiportainen ja se muodostuu perus-, korotetusta- ja ylimmästä vammaistuesta. Vammaistukeen ei vaikuta vammasta tai sairaudesta aiheutuneet kustannukset, mutta perustuki voidaan korottaa sairaudesta tai vammasta aiheutuneiden kustannusten vuoksi. Vammaistukea haetaan Kelasta lomakkeella EV 256. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan tuore, korkeintaan puoli vuotta vanha lääkärinlausunto C tai lääkärinlausunto B, jos siitä ilmenevät hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot. Liitteeksi on myös hyvä laittaa mahdolliset kuitit tai selvitykset vammasta tai sairaudesta aiheutuneista kustannuksista.

 

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu kaikille selkäydinvammaisille ja pitkäaikaissairaille eläkkeensaajille. Tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea heitä arjen sujumisessa ja itsenäisessä suoriutumisessa. Tuen avulla pyritään myös yläpitämään heidän toimintakykyään ja tukea myös heidän kuntoutustaan ja hoitoa. Tuen avulla korvataan myös niitä erityiskustannuksia, joita sairaus, vamma tai toimintakyvyn heikentyminen aiheuttaa. Tuen avulla pyritään estämään selkäydinvammaisen eläkkeensaajan laitoshoitoon joutumisen tarvetta ja helpottaa hänen mahdollisuuksiaan saada tarvittavia palveluita ja muita apuja. Eläkettä saavan hoitotuen myöntämisen edellytyksenä on lääkärin toteaman ja diagnosoiman vamman tai sairauden lisäksi se, että tukea hakevan toimintakyky on alentunut vähintään vuoden ajan ja hakija on kokopäiväisesti eläkkeellä. Tuki on vammaistuen tapaan kolmiportainen ja myönnettävän tuen suuruus riippuu hakijan avun, tuen ja ohjauksen tarpeesta.

 

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta samalla hakemuksella kuin 16 vuotta täyttäneen vammaistukea eli hakemuksella EV 256. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan tuore, korkeintaan puoli vuotta vanha lääkärinlausunto C tai lääkärinlausunto B, jos siitä ilmenevät hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot. Liitteeksi on myös hyvä laittaa mahdolliset kuitit tai selvitykset vammasta tai sairaudesta aiheutuneista kustannuksista. Hakemukseen voi liittää mukaan hakijan asuinkunnan sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän tai muun vastaavan henkilön selvitys hakijan avuntarpeesta, käyttämistä palveluista ja erityiskustannuksista.

 

Kuntoutus- ja osakuntoutusraha on toimeentulon turvana kuntoutuksen aikana. Osakuntoutusrahaan on oikeutettu, jos selkäydinvammaisen kuntoutujan työssäoloaikaa on kuntoutuksen ajalta lyhennetty vähintään 40 % normaaliin palkkaan verrattuna. Kuntoutusrahan edellytys on, että selkäydinvammainen kuntoutuja on 16-67-vuotias, kuntoutus perustuu lakiin, kuntoutus tähtää työelämään ja kuntoutuja on estynyt tekemään ansiotyötään kuntoutuksen aikana.  Ylläpitokorvauksen tavoitteena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla siitä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Ylläpitokorvauksen suuruus on 9 € per päivä. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen turvin voidaan tietyissä tilanteissa tukea selkäydinvammaisen työllistymistä sitten, kun kuntoutus on ohi.

 

Toimeentulotuki on viime kädessä se tuki, joka täydentää muuta toimeentuloa toimeentulon ollessa uhattuna. Toimeentulotuki on kolmiosainen ja se muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kela vastaa perustoimeentulotuen maksamisesta ja se toimittaa hakemukset kuntaan, jotka koskevat muita tuen muotoja. Toimeentulotuki on tarveharkintainen ja toimeentulon suuruus määräytyy selkäydinvammaisen asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Asiakkaalle maksetaan toimeentulotukea se määrä, mikä asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät asiakkaan tulot ja varat huomioiden. Toimeentulotukiasioissa voit siis kääntyä joko Kelan tai kunnan puoleen. Toimeentulotukea haetaan Kelan lomakkeella TO1. Tarvittavat liitteet voi tarkistaa Kelan sivuilta.

 

Matkakorvauksia korvataan selkäydinvammaiselle julkisen terveydenhuollon puolella tehdyistä tai siellä laaditun lähetteen perusteella yksityisellä puolella tehdyistä lääkäri- ja esimerkiksi laboratoriokäynneistä. Matkakorvauksia maksetaan myös Kelan järjestämään kuntoutukseen liittyvistä matkoista, jotka ylittävät yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuuden (vuonna 2020 summa oli 25€). Myös saattajan matkakustannukset korvataan, jos katsotaan, että saattaja on välttämätön. Jos saman kalenterivuoden aikana kertyneet matkakulut ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, sen ylittävä osa korvataan kokonaan. Matkat korvataan halvimman, yleisen kulkuneuvon kustannusten mukaan, ellei esimerkiksi taksin käyttö ole erityisen tarpeellinen esimerkiksi selkäydinvammaisen terveyssyihin vedoten. Matkoja varatessa on soitettava Kelamatkojen alueelliseen tilausvälityskeskukseen korvauksen saamiseksi. Kelasta voi hakea myös yöpymisrahaa, jos matkan aikana on jouduttu yöpymään tutkimukseen, kuntoutukseen, hoitoon tai liikenneolosuhteisiin liittyvien seikkojen vuoksi.

 

Sairaanhoitoon sekä hampaiden yksityisesti annettuun hoitoon liittyvistä menoista on mahdollisuus saada korvausta Kelasta. Sairaanhoitokorvauksiin liittyvät taksat ja niiden määrät ovat katsottavissa Kelan sivuilta. Jos lääkäri tai hammaslääkäri on määrännyt sairaanhoitoon liittyen lääkkeitä tai eräitä kliinisiä ravintovalmisteita tai perusvoiteita pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon, on niistä mahdollista saada lääkekorvausta. Lääkekorvausta maksetaan 50 € suuruisen alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Lääkeostot korvataan porrastetun korvausluokan perusteella. Jos saman kalenterivuoden aikana alkuomavastuu täyttyy, on selkäydinvammainen oikeutettu saamaan lisäkorvausta omavastuun ylittävältä määrältä. Vuotuisen omavastuun eli lääkekaton (577,66 € vuonna 2020) täytyttyä lääkkeistä tarvitsee maksaa enää vain lääkekohtainen, 2,5 € suuruinen, omavastuuosuus loppuvuoden osalta.