Apuvälineellä tarkoitetaan välinettä tai laitetta, joka edistää tai ylläpitää selkäydinvammaisen toimintakykyä ja osallistumista. Hyvän ja oikeanlaisen apuvälineen avulla selkäydinvammaisen elämänlaatu paranee ja turvallisuus toimia eri ympäristöissä kasvaa. Apuvälineen avulla helpotetaan myös esimerkiksi avustajien työtä. Apuväline auttaa kuulemisessa, näkemisessä, kommunikoinnissa, päivittäisissä toiminnoissa ja asumisessa, nivelongelmissa, muistamisessa ja muun muassa turvallisuudessa. Apuvälinepalvelut ovat niitä henkilöitä varten, joiden toimintakyky on rajoittunut esimerkiksi vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Apuvälinepalvelut perustuvat kirjalliseen palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Tarve apuvälineen käytölle on arvioitava yksilöllisesti ja arviossa on otettava huomioon apuvälineen käyttäjän toimintakykyyn liittyvät seikat sekä yksilö- ja ympäristötekijät, jotka asettavat tietynlaisia vaatimuksia apuvälineen toimivuudelle. Apuvälineitä saadakseen tarvitaan usein lääkärin tai esimerkiksi toiminta- tai fysioterapeutin suositus tai lausunto asiaan liittyen. Useat eri toimijat osallistuvat apuvälinepalveluiden järjestämiseen ja siitä oppaassa seuraavaksi.

 

Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden järjestämisestä terveydenhuoltolain mukaisesti. Laissa säädetään potilaan sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta, johon myös apuvälinepalvelut kuuluvat. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö tulee olla selvitettynä ja kuvattuna kirjallisesti yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää kuntoutumista. Niiden tarkoitus on myös tukea, ylläpitää tai parantaa selkäydinvammaisen toimintakykyä arjen toiminnoissa tai vastaavasti ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineiden luovutuksen perusteena on lääketieteellisin perustein todettu vika, sairaus tai vamma, joka heikentää selkäydinvammaisen kuntoutujan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä suoriutumistaan. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet löytyvät täältä.

 

Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisen apuvälineet, kuten pyörätuolit, kävelykepit ja rollaattorit, päivittäisten toimintojen apuvälineet, kuten suihkutuolit, liukulaudat ja wc-istuimen korotukset sekä näön, kuulon, kommunikoinnin ja muistin apuvälineet. Apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia. Työnjako perus- ja erikoissairaanhoidon välillä apuvälinepalveluihin liittyen on sovittu alueellisesti. Vaativampien ja kalliimpien apuvälineiden, kuten sähköpyörätuolien, sähkömopojen, ympäristönhallintalaitteiden tai sähkösäätöisten sänkyjen arvioinnit toteutetaan yleisesti yliopistollisten keskussairaaloiden apuvälineyksiköissä. Myös opas- ja avustajakoirien osalta päätöksen luovutuksesta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä tekee sairaanhoitopiirit. Kommunikoinnin apuvälineet, kuten tietokoneet lisälaitteineen ja esimerkiksi kommunikaattorit, kuuluvat hyvin usein erikoissairaanhoidon kautta luovutettaviin apuvälineisiin ja niiden arvio tapahtuu Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekissä tai vastaavassa yksikössä.

 

Kunnan sosiaalitoimen (vammaispalvelut) kautta on mahdollista saada apuvälinepalvelut ja asunnon muutostyöt terveydenhuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella, ellei tarve pohjaudu tapaturmavakuutuslain tai esimerkiksi liikennevakuutuslain mukaiseen ammattitautiin tai vahinkoon.

Päivittäisissä toiminnoissa suoriutumiseen tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden, kuten mikron tai harrastusvälineen hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan harkinnanvaraisesti puolet. Kotikunta päättää siitä, minkälaisia kustannuksia korvataan ja myös korvausten saamiseksi vaadittavat kriteerit. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.

 

Edellä mainitun mukaisesti vaikeavammaiselle voidaan myös harkinnanvaraisesti korvata kunnan sosiaalitoimesta vamman tai sairauden vuoksi aiheutuvia kustannuksia niistä välineistä, koneista tai laitteista, joita hän käyttää liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai harrastuksissa ja vapaa-ajan toiminnoissa ja jotka eivät lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin kuulu. Myös autoiluun on mahdollisuus saada tukia ja avustusta ja tästä aiheesta oppaassa myöhemmin kohdassa Apuja liikkumiseen.

 

Taloudellisiin tukitoimiin kuuluvana harkinnanvaraisena palveluna selkäydinvammaiselle henkilölle korvataan vamman tai sairauden vuoksi tarpeen mukaan kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Ylimääräiset vaatetuskustannukset korvataan, jos ne johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että selkäydinvammainen ei vammansa vuoksi pysty käyttämään valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Erityisravinnosta tai ravintovalmisteesta syntyneet kustannukset korvataan selkäydinvammaiselle henkilölle, jos hän joutuu niitä käyttämään pitkäkestoisesti ja säännöllisesti.

 

Lisää taloudellisista tukitoimista osana kunnan myöntämiä vammaispalveluita oppaan kappaleessa Asunnon muutostyöt ja muut taloudelliset tukitoimet. Harkinnanvaraisena taloudellisena tukitoimena on mahdollista saada myös autoavustusta ja tästä myöhemmin oppaan kappaleessa Muita apuja liikkumiseen.

 

Kela korvaa ammatillisen kuntoutuksena myös opiskeluun ja työhön tarkoitettuja apuvälineitä esimerkiksi selkäydinvammaa tai muuta neurologista sairautta tai vammaa sairastaville. Apuvälineitä korvataan Kelasta, jos ilman apuvälineitä ei pysty suoriutumaan työstä tai opiskelusta ilman, että se olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kriteerinä pidetään myös, että kuntoutuja saa toimeentulonsa työstä tai olennaista lisäansiota työstä eläkkeeseensä, jotta Kelasta voi apuvälineitä työtä varten saada. Kelan korvauspiiriin kuuluvat apuvälineet tulee olla yksilöllisesti suunniteltuja ja arvoituja sekä tekniseltä tasolta vaativia ja näin ollen kalliita, kuten esimerkiksi työtuolit. Apuväline voi olla myös standardivalmisteinen, kuten kannettava tietokone tai lukulaite, kunhan tarve on yksilöllisesti arvioitu ja arvio perustuu diagnosoituun vikaan, vammaan tai sairauteen. Apuvälineprosessiin kuuluu yksilöllisen arvioinnin lisäksi apuvälineen kokeilu, käytön opettelu ja lainaus, sekä seuranta ja huoltopalveluiden järjestäminen. Apuvälineiden saaminen Kelan ammatillisena kuntoutuksena vaatii kuntoutussuunnitelman teon. Ammatillisen kuntoutuksen apuvälineitä haetaan lomakkeella KU103.

 

Vakuutuslaitos korvaa vahingon kokeneelle ja hänelle koituneen vamman tai sairauden aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi tarpeelliset välineet ja laitteet työtapaturma- ja ammattitautilain ja liikennevakuutuskuntoutuslain perusteella korvattavan kuntoutuksen nojalla. Tapaturma- ja liikennevakuutus ovat ensisijaisia korvaajia tapauksissa, jotka kuuluvat niiden korvausvastuulle. Tämän lisäksi selkäydinvamman tapaturmaisesti tai liikennevahingon seurauksena saaneella voi olla oikeus lisäkorvauksiin muista vakuutuksista. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä haetaan lakisääteisen vakuutuksen puitteissa lääkärinlausunnolla ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon kautta, joko perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta.

 

Liikenne- ja tapaturmatilanteissa selkäydinvammakuntoutuja voi saada lain mukaisesti myös ammatilliseen kuntoutukseen liittyen työn ja opiskelun apuvälineitä sekä työolosuhteiden järjestelytukea. Näitä haetaan vakuutusyhtiöltä suoraan. Vakuutuksia käsittelevien lakien nojalla myönnettävät asunnon muutostyöt ja asennettavat laitteet ja koneet hankitaan yleensä oman kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän avustuksella. Myös autoon voidaan korvata välttämättömiä kohtuuhintaisia lisävarusteita ja apuvälineitä kuten käsihallintalaitteita. Auton vakiovarusteita ei kuitenkaan korvata. Auton hankintatukea voidaan myöntää ainoastaan vakituisesti työssä käyville ihmisille.

 

Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Pysäköintitunnukseen on oikeutettu, jos:

Pysäköintitunnus on henkilökohtainen ja voimassa aina siinä autossa, jossa vammainen itse on kyydissä. Pysäköintitunnus on voimassa kaikissa EU-maissa ja se myönnetään lääkärinlausunnon perusteella, joko määräajaksi tai korkeintaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa pysäköidä pyörätuolimerkitylle pysäköintialueelle, maksulliselle pysäköintipaikalle ilman maksun suorittamista ja alueelle, jossa liikennemerkein pysäköinti olisi muuten kiellettyä. Pysäköinti on myös mahdollista tunnuksen kanssa rajoitusta pidemmäksi ajaksi, jos pysäköintiaikaa on rajoitettu. Pysäköintitunnuksella on myös mahdollista pysäköidä pihakadulle ja pyöräkadun ajoradalle muuallekin kuin pysäköintialueelle, kunhan pysäköinti ei aiheuta vaaraa tai estä muuta liikennettä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus ei suoraan oikeuta pysäköintiä yksityisille pysäköintialueille, vaan niissä tulee noudattaa kunkin alueen pysäköintisääntöjä ja liikennemerkkejä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnusta haetaan joko sähköisesti Traficomin Oma asiointi- palvelusta tai Ajovarman palvelupisteestä. Lupa maksaa 20 € ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto.

 

EU:n vammaiskortin avulla tuetaan vammaisen ihmisen kommunikointia ja osallistumista. Se on tarkoitettu niille ihmisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea osallistumisessa yhteiskunnan toimintaan. Korttiin on mahdollista saada symbolimerkinnät erilaisista tarpeista, kuten jonon ohittamisesta tai inva-wc:n käyttötarpeesta. A-kirjaimella merkityt kortit oikeuttavat myös avustajan tai tukihenkilön tarpeellisuuden ja mukaantulon eri tilanteisiin. Kortti maksaa 10 € ja sitä haetaan selkäydinvammaiselle myönnetyn päätöksen perusteella. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa:

EU:n vammaiskorttia haetaan Kelan asiointipalvelussa hakemuksella VK 1. Korttia tilattaessa hakijalla tulee olla toimiva sähköpostiosoite, johon linkki tilauksesta tulee ja jossa tilaus vielä täydennetään sähköisellä kasvokuvalla. Korttitilauksen täydennysvaiheessa voi vielä liittää vammaiskorttiin avun ja tuen tarpeita kuvaavia symboleita tai sisällyttää tiedot niistä QR-koodin taakse. Lisätietoa kortin hakemisesta löydät Kelan sivuilta.

 

Autoavustusta on mahdollisuus saada harkinnanvaraisesti vammaispalvelulain nojalla. Avustusta myönnetään niille vaikeavammaisille, jotka välttämättä tarvitsevat omaa autoa suoriutuakseen opiskeluun tai työhön liittyvistä matkoista ja tarve on jatkuvaa tai usein toistuvaa. Vammaispalveluna kunnan sosiaalitoimesta voi hakea korvausta vamman vaatimista välttämättömistä kustannuksista, jotka johtuvat tehtävistä muutostöistä. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa käsihallintalaitteista, ohjaustehostimesta tai esimerkiksi pyörätuolin nostimesta aiheutuneet kustannukset. Selkäydinvamman vuoksi vaadittavat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon, kuten ajohallintalaitteet, ohjaustehostin ja pyörätuolin nostolaitteet korvataan kokonaan kunnan määrärahojen puitteissa. Sellaisista kustannuksista, jotka helpottavat auton käyttöä, esimerkiksi lisälämmitin, voidaan korvata puolet. Auton hankintaan liittyvä tuki on harkinnanvarainen. Verohallinto voi tietyin kriteerein myöntää autoveron vapautusta, palautusta tai huojennusta uuteen, ulkomailta ostettuun käytettyyn autoon tai ensimmäistä kertaa Suomessa rekisteröitävään autoon. Autoverolakiin tulevien muutosten vuoksi vuoden 2021 alusta autoveron palautus muuttuu vamman perusteella tehtäväksi palautukseksi ja autoveron huojennus erityisestä syystä myönnettäväksi palautukseksi. Samalla palautusmenettely laajenee. Lisätietoa Verohallinnon nettisivuilta.

 

Myös juna- ja lentomatkustukseen on mahdollisuus saada esimerkiksi avustajapalvelua ja tarvittavat apuvälineet kulkeutuvat esimerkiksi lentokoneessa ilmaiseksi. Tarkemmin tästä esimerkiksi VR:n nettisivuilta ja kunkin lentokentän omilta sivuilta ympäri maailmaa.

 

Kelan myöntämä eurooppalaisen sairaanhoitokortti oikeuttaa saamaan lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa EU- ja Eta-maiden lisäksi myös Sveitsissä, jos selkäydinvammainen on sairausvakuutettu Suomessa tai Suomi vastaa hänen hoitokustannuksistaan. Kortin avulla mahdollistuu myös hoitoon pääsy pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi samaan hintaan, kuin matkakohteessa asuvilla henkilöillä. Eurooppalaisen sairaanhoitokortti on ilmainen, voimassa kaksi vuotta kerrallaan, eikä se korvaa Kela-korttia eikä matkavakuutusta.

 

Verotuksessa voi vähentää matkakuluja, jotka liittyvät töiden suorittamiseen tai työssä käymiseen. Vähennys maksetaan halvimman kulkuneuvon mukaan, ellei oman auton käytölle ole erityisiä syitä. Myös kotitalousvähennyksiä voi tehdä esimerkiksi ostetuista siivouspalveluista. Ilmoitukset tehdään joko veroilmoituksella tai verokortilla suoraan verottajalle. Verohallinnosta voi myös saada veronmaksukyvyn alentumisvähennystä esimerkiksi selkäydinvammasta tai muusta sairaudesta ja niihin liittyvistä vuosittaisista isoista kustannuksista johtuen. Sairauskuluja ei voi suoraan vähentää verotuksessa ja kuitit kuluista on hyvä säilyttää veronmaksukyvyn alentumisvähennystä varten. Vähennys on enimmillään 1400 € ja sitä voi hakea veroilmoituksella.

 

Invalidivähennyksen voi saada verotuksessa, jos vika, vamma tai sairaus aiheuttaa pysyvän 30-100 % haitta-asteen. Ensimmäistä kertaa haettaessa haitta-aste tulee todentaa lääkärinlausunnolla. Vähennystä haetaan Verohallinnosta lomakkeella 50A. Jos selkäydinvammainen on työkyvyttömyyseläkkeellä, on haitta-aste automaattisesti 100% eikä sitä tarvitse lääkärinlausunnolla erikseen todentaa. Haitta-aste on 50 % selkäydinvammaisen ollessa osa-aikaeläkkeellä. Valtionverotuksessa invalidivähennystä saa korkeintaan 115 € ja kunnallisverotuksessa korkeintaan 140 €. Vähennettävän määrän suuruuteen vaikuttaa haitta-asteen suuruus.

 

Kelasta on mahdollista hakea asumistukea asumiseen liittyviin kustannuksiin. Kela voi myös myöntää 16 vuotta täyttäneelle eläkkeellä olevalle pienituloiselle selkäydinvammaiselle eläkkeensaajan asumistukea. Lisätietoa tästä Kelan nettisivuilta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää korjausavustuksia selkäydinvammaisille ja ikääntyneille sekä yhteisöille, esimerkiksi taloyhtiöille, jotka omistavat asuinrakennuksen. Korjausavustuksia myönnetään niissä tapauksissa, joissa asunnon muutostyöt eivät mene kunnan sosiaalitoimen vammaispalveluiden kautta. Avustusta myönnetään omakotitalon tai asunto-osakkeen korjaamiseen liittyviin kuluihin. Avustuksen määrä on enintään 50% hyväksyttävistä korjaus­kustannuksista ja avustusta voidaan myöntää enintään 70% erityistilanteissa. Ehtona avustuksen saamiselle on, ettei korjaustöitä ole aloitettu ennen kuin avustuksesta on annettu päätös. Avustusta myönnetään, jos selkäydinvammaisen hakijan tulot tai varallisuus ei ylitä ARA:n määrittelemiä rajoja. Taloyhtiöiden on mahdollisuus hakea ARA:lta esimerkiksi hissi- tai esteettömyysavustusta. Korjausavustusta haetaan suoraan ARA:lta verkkoasioinnin kautta tai paperisella hakemuksella. Lisätietoa korjausavustuksesta ARA:n nettisivuilla.