Selkäydinvammaisten akuuttivaiheen hoito, välitön kuntoutus ja elinikäinen monialainen hoito ja seuranta on keskitetty Suomessa kolmeen yliopistolliseen keskussairaalaan, Helsinkiin, Ouluun ja Tampereelle. Keskittämisestä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä.
 

Selkäydinvamma eli selkäydinvaurio voi tulla joko sairauden, tapaturman aiheuttaman vamman tai synnynnäisen epämuodostuman aiheuttamana. Selkäydinvaurioita syntyy erityyppisissä onnettomuuksissa, kuten putoamis- ja liikenneonnettomuuksissa, sukellus- tai väkivaltatilanteissa. Myös erilaiset sairaudet, kuten kasvaimet ja esimerkiksi tulehdukset ja erityyppiset ahtaumat selkärangassa voivat aiheuttaa vammautumisen, mutta selkäydinvamma voi myös olla synnynnäinen. Selkäydinvaurio voi sijaita kaula-, rinta- ja lannerangan sekä ristiluun alueilla. Kaularangan ytimen vaurio aiheuttaa neliraajahalvauksen eli tetraplegian. Vauriot alempana rinta- ja lannerangan sekä ristiluun alueilla aiheuttavat vartalon tai pelkästään alaraajojen halvauksen eli paraplegian. Vaurion sijainti ja laajuus selkärangassa määrittelee halvauksen osittaisuuden tai sen kokonaisuuden sekä sen, millaiset oireet vammautuminen aiheuttaa.

 

Selkäydinvauriosta seuraa eritasoista sensorisen ja motorisen toiminnan alentumaa tai sen kokonaan puuttumista. Heikentynyt lihasvoima ja ongelmat tuntoaistimuksessa vaikeuttavat liikkumista. Selkäydinvamma aiheuttaa muun muassa muutoksia lihasvoimassa, autonomisen hermoston, kuten rakon- ja suolen toiminnassa sekä myös sukuelinten toiminnassa. Vamman vaikutukset näkyvät hyvin usein myös spastisuuden lisääntymisessä, lisääntyneenä kipuna, sydän- ja verenkiertoelinten toiminnan ongelmina ja esimerkiksi hormonitoiminnassa esiintyvinä muutoksina. Tutkimusten mukaan riski erityyppisiin sydän- ja verisuonitauteihin ja esimerkiksi aikuistyypin diabetekseen on korkeampi kuin muulla väestöllä.
 

Selkäydinvammaisen hoito, kuntoutus ja elinikäinen seuranta on vuodesta 2011 lähtien keskitetty Suomessa kolmeen yliopistolliseen keskussairaalaan Ouluun, Tampereelle ja Helsinkiin ja näiden sairaaloiden selkäydinvammayksiköihin. Selkäydinvammojen ehkäisyyn ja hoitoon perustunut Käypä hoito- suositus on poistettu käytöstä vuonna 2018, mutta selkäydinvammojen hoitoa ja kuntoutusta linjaa edelleen muun muassa terveydenhuoltolaki, laki erikoissairaanhoidosta ja laki Kelan kuntoutuspalveluista ja kuntoutusrahaetuuksista. Lisäksi muun muassa Kelan käytössä on oma suosituksensa selkäydinvammaisen hyvästä kuntoutuskäytännöstä.

 

Selkäydinvammaisen kuntoutus alkaa jo heti teho-osastolla jatkuen sairaalan vuode- ja kuntoutusosastolla selkäydinvammaisten hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneissa yksiköissä (OYS, TAYS ja HUS). Ensivaihe kestää tilanteesta riippuen muutamasta vuorokaudesta muutamiin viikkoihin, jolloin myös aktiivinen kuntoutus aloitetaan. Tämän vaiheen jälkeen seuraa kotiutumisvaihe joko omaan kotiin tai esimerkiksi asumisyksikköön. Välittömän kuntoutusvaiheen jälkeen selkäydinvammaisen tilannetta seurataan 1-3 vuoden välein selkäydinvammakeskusten toimesta.

 

Hoidossa ja kuntoutuksessa on mukana selkäydinvammaisen lisäksi tämän lähiomaiset ja moniammatillinen tiimi. Tiimissä on mukana lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi muun muassa toiminta- ja fysioterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja sekä sosiaalityöntekijä. Moniammatillisessa tiimissä mukana ovat hyvin usein myös seksuaaliterapeutti ja esimerkiksi uroterapeutti. Kuntoutusjaksolla selkäydinvamman saaneelle tehdään kuntoutustarpeen arvio, jonka perusteella kuntoutujalle laaditaan sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteet, jotka kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutuminen jakaantuu lääkinnällisen eli toimintakykykuntoutuksen toimenpiteiden ja palveluiden ohella myös ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin vertaistukea unohtamatta. Näillä toimilla pyritään mahdollistamaan selkäydinvammaisen mahdollisimman itsenäinen, merkityksellinen ja omatoiminen arki ja hyvä toimintakyky hänen omassa toimintaympäristössään.

 

Väärälän ym. tutkimuksessa kerrotaan, kuinka selkäydinvamman saaneen polku ensiavusta selkäydinvammapolille etenee. Moniammatillinen tiimi on mukana hoidossa ja kuntoutuksessa ja sen suunnittelussa heti alusta lähtien. Akuuttivaiheen kuntoutus tapahtuu neurologian ja kuntoutuksen osastoilla. Tavoitteena on kuntoutujan mahdollisimman itsenäinen ja omatoiminen liikkuminen ja suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista. Kuntoutusprosessiin kuuluu olennaisena osana kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä neuvominen ja ohjaaminen kuntoutukseen, hoitoon ja esimerkiksi taloudellisten tukiin ja vertaistukeen liittyvissä asioissa. Kotiutumisvaiheen jälkeinen elinikäinen hoito ja kuntoutus tapahtuu selkäydinvammapoliklinikalla, jossa tehdään tarvittavat hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ja tarpeen mukaan esimerkiksi suunnitelma ammatillisesta kuntoutuksesta. Näistä edellä mainituista palveluista ja tukitoimista, sekä niiden taustalla olevasta suunnitelmista ja lainsäädännöstä tullaan tässä oppaassa kertomaan seuraavaksi.