Isäni sai tapaturmaisen neliraajahalveuksen vuonna 2020.

Olen paljon miettinyt sitä, kuinka yksin keskelle uutta tilannetta omainen monesti jää. On paljon huolehdittavaa, uusia yllättäviä asioita ja epävarmuuttakin. Mitä voin tehdä, että jonkun toisen tilanne helpottuisi, edes hetkeksi? En lähtökohtaisesti tiennyt selkäydinvammasta mitään, tuona keväisenä päivänä ambulanssin lähdettyä pihasta istuin tuoliin ja googlasin neliraajahalvauksen. Muistan miettineeni, että onko missään ketään, keneltä voisin heti kysyä, mitä nyt tapahtuu ja mitä tulevaisuus meille tuo. Siksi olen nyt tässä, Aksonin vertaisomaisena.

Lomake lähetetään vertaistukijan sähköpostiin sekä Selkäydinvammaiset Akson ry:n sähköpostiin analytiikkatarkoituksiin.