
Tuet ja palvelut
Hyvinvointialueen vammaispalvelut
Vammaispalveluita haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimelta. Yhteydenoton ei tarvitse olla kirjallinen. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Arvioinnissa on huomioitava vammaisen henkilön toimintarajoite, terveydentila ja elämäntilanne sekä hänen yksilölliset tarpeensa.
Vammaispalvelut perustuvat vammaispalvelulakiin 675/2023. Lakia sovelletaan esimerkiksi henkilöön, jolla on vamman aiheuttama pitkäaikainen tai pysyvä fyysinen tai psyykkinen toimintarajoite, joka estää osallistuminen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaispalvelulain erityispalveluita järjestetään vammaiselle henkilölle, jonka yksilöllisiin tarpeisiin sosiaalihuoltolain palvelut eivät vastaa.
Henkilökohtainen apu
Henkilökohtaisella avulla tuetaan vammaisen henkilön itsenäisyyttä, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Palvelun tarkoituksena on, että vammainen henkilö suoriutuu päivittäisistä toimista kotona ja sen ulkopuolella, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Avustaja voi auttaa esimerkiksi siirtymisissä, kauppakassien kantamisessa, erilaisissa kotiaskareissa, harrastusvälineiden paikoilleen ja pois laittamisessa yms.
Henkilökohtaisen avun toteuttamiseen on erilaisia tapoja. Sitä voidaan toteuttaa työnantajamallilla, palvelusetelillä tai hyvinvointialueen järjestämänä palveluna tai ostopalveluna. Työnantajamallissa vammainen henkilö toimii avustajan työnantajana, jolloin hän huolehtii rekrytoinnista, perehdytyksestä ja työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista.
Kun henkilökohtainen apu toteutetaan palvelusetelillä, hyvinvointialue antaa vammaiselle henkilölle palvelusetelin, jolla hän voi hankki avustajapalvelua. Hyvinvointialueen tulee määritellä palvelusetelin arvo siten, että sillä on mahdollista hankkia vammaiselle henkilölle myönnetty henkilökohtainen apu.
Hyvinvointialue voi myös järjestää itse avustajapalveluita tai ostaa ne ulkopuoliselta palveluntuottajalta.
Hyvinvointialueen on huomioitava vammaisen henkilön oma mielipide, elämäntilanne ja asiakassuunnitelmaan kirjattu avun tarve aina kun henkilökohtaisen avun toteuttamistavasta päätetään. Työnantajamalliin tarvitaan aina vammaisen henkilön suostumus työnantajana toimimiseen.
Esteettömän asumisen tuki ja taloudellinen tuki
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Muutostyön kustannusta pidetään kohtuullisena silloin kun tehtävän muutostyön, hankittavan laitteen tai teknisen ratkaisun hinta vastaa kaltaistensa tuotteiden keskimääräistä hintaa.
Esteettömän asumisen tukeen kuuluvat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, tasoerojen poistaminen asunnossa, vessan ja kylpyhuoneen välttämättömän esteettömyyden toteuttaminen sekä saunan mahdolliset muutostyöt. Esteettömän asumisen ratkaisuja ovat myös tarvittavat ovenavausjärjestelmät, kattoon asennettavat henkilönostimet sekä hälytysjärjestelmät, jotka eivät ole terveydenhuollon vastuulle kuuluvia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä.
Mikäli vammainen henkilö toteuttaa esteettömän asumisen ratkaisut itse, on hyvinvointialueen pyynnöstä annettava hänelle ilman aiheetonta viivästystä arvio korvattavista kohtuullisista kustannuksista.
Hyvinvointialue korvaa kokonaan toimintarajoitteen edellyttämät välttämättömät ja kohtuulliset muutostyöt, jotka tehdään vakiomalliseen välineeseen. Taloudellista tukea on haettava kuuden kuukauden sisällä siitä, kun vammainen henkilö on saanut välineen haltuunsa.
Hyvinvointialue voi myöntää taloudellisena tukena myös puolet muiden teknisten ratkaisujen kustannuksista, jos ne edistävät vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista päivittäisissä toimissa, liikkumisessa, vuorovaikutuksessa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Kyseessä on kuitenkin harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen tuki.
Liikkumisen tuki
Liikkumisen tukea voidaan myöntää työ- ja opiskelumatkoihin sekä tavanomaisen elämän matkoihin. Tavanomaisen elämän matkoja ovat esimerkiksi asiointiin, harrastuksiin, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvät matkat. Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus kuljetuspalveluihin. Kuljetuspalveluiden matkat on usein sidottu toiminnallisiin kuntiin.
Liikkumisen tukea voidaan toteuttaa myös tukemalla ajoneuvon hankintaa tai vakiomalliseen autoon hankittavia ajolaitteita. Tuki voidaan toteuttaa antamalla käyttöön leasing-auto tai muu käyttöön soveltuvan kulkuneuvo, kuten moottorikelkka tai mönkijä. Nämä ovat kuitenkin määrärahasidonnaisia palveluita.
Jos hyvinvointialue on antanut käyttöön kulkuneuvon tai myöntänyt tukea auton hankintaan, liikkumisen tukeen on lisäksi myönnettävä vähintään 24 kuljetuspalveluiden matkaa vuodessa, ellei henkilö itse hae pienempää määrää.
Yksi tapa toteuttaa liikkumisen tukea on myöntää matka- tai kilometrikukkaro, jolloin henkilölle myönnetään tietty määrä euroja tai kilometrejä käytettäväksi henkilökohtaiseen liikkumiseen. Tämä hyvin joustava tapa mahdollistaa liikkumisen vapaasti ilman määriteltyjä toiminnallisia kuntia.
Muut palvelut
Vammaispalvelulaista voidaan myöntää myös muita palveluita, kuten esimerkiksi lapsen asumisen tukea tai taloudellista tukea hengityslaitteen varassa elävälle henkilöille. Lisätietoa sosiaalihuollon palveluista ja vammaispalveluista löydät esimerkiksi Invalidiliiton sivuilta. Lisätietoa hengitystuen varassa eläville tarjotuista palveluista löydät Hengitystuki ry:n sivuilta.
Muut sosiaalipalvelut
Sosiaalihuollon palveluihin kuuluvat esimerkiksi kotipalvelu ja kotihoito, asumispalvelut ja palveluasuminen, omaishoito sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Kotipalvelun tukimuotoja ovat ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Näitä palveluita voi saada, jos vamma estää suorittamasta näitä asioita itsenäisesti. Kotihoitoon kuuluu kotipalvelun lisäksi myös kotisairaanhoito, jonka tarvetta arvioidaan toimintakyvyn mukaan. Sitä voidaan myöntää esimerkiksi toimintakyvyn selvästi heiketessä.
Asumispalveluista ensisijaisia ovat kotiin annettavat palvelut. Palveluasuminen on toissijainen palvelu, jota voidaan myöntää niille, jotka tarvitsevat paljon apua. Palveluasuminen voi sisältää esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalveluita sekä toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Tehostetussa asumispalvelussa palvelut on järjestetty ympärivuorokautisesti.
Omaishoito tarkoittaa läheisen ihmisen toimesta järjestettyä hoitoa ja huolenpitoa. Hoidon ja huolenpidon lisäksi omaishoitoon kuuluvat myös hoitajalle annettava hoitopalkkio, omaishoidon vapaat ja vapaiden ajaksi annettavat palvelut sekä hoitajat eläke- ja tapaturmavakuutus.
Omaishoitajalle maksettavan palkkion suuruus riippuu hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta. Hyvinvointialue päättää, missä laajuudessa se myöntää sitä. Omaishoidosta tehdään kunnan kanssa sopimus. Omaishoidosta saatava palkkio on veronalaista tuloa. Lisätietoa omaishoidosta löytyy Omaishoitajaliiton sivuilta.
Päihde- ja mielenterveyspalveluihin kuuluvat ohjaus ja neuvonta. Äkillisissä järkyttävissä tilanteissa, kuten vammautumistilanteessa, siihen kuuluu psykososiaalinen tuki yksilölle ja läheisille. Lisäksi palveluihin voi kuulua päihteiden aiheuttamien sairauksien hoitoa, tutkimuksia ja kuntoutusta.