Moni selkäydinvammainen kuuluu apuvälinepalveluiden piiriin ja pyörätuoli voi olla välttämätön osallistumisen, päivittäisistä toiminnoista selviämisen ja liikkumisen kannalta. Soveltuvan pyörätuolin valitseminen on ratkaisevan tärkeää ja valinnan tulisi perustua käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin ja elinolosuhteisiin. (Harvey 2008:245.) Yksilön kannalta hänen tarpeisiinsa ja käyttöympäristöön valittu tarkoituksenmukainen pyörätuoli lisää elämänlaatua, sosiaalisuutta, toimintakykyisyyttä, itsenäisyyttä ja hyvinvointia mahdollistaen myös tehokkaamman osallistumisen yhteiskuntaan (WHO 2023:10). Asianmukaisella pyörätuolin käytön ohjauksella on tutkittu olevan vaikutuksia selkäydinvammaisten tyytyväisyyteen sekä parempaan toiminallisuuteen pyörätuolin käytössä (WHO & ISCoS 2014:77). Tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa ja kehittämisessä on asiakaslähtöisyys, jossa asiakkaan osallistuminen sekä näkökulmat ovat keskiössä ja palvelut vastaisivat käyttäjien tarpeisiin. (STM 2018:12; Ahola 2017.)
Tämä kirjoitus pohjautuu Maiju Salmisen tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää apuvälineen hankintaprosessia pyörätuolin käytettävyyden edistämiseksi selkäydinvammaisen arjessa. Kehittämistyö toteutettiin Selkäydinvammaiset Akson Ry:lle ja se tehtiin toimintatutkimuksellisella otteella. Aineisto kerättiin kahtena ryhmähaastatteluna, joissa tiedontuottajina toimi seitsemän selkäydinvammaista henkilöä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä apuväline- ja kuntoutusalan ammattilaisille, päättäjille sekä selkäydinvammaisille pyörätuolin käyttäjille itselleen. Tuloksia voidaan hyödyntää apuvälineen hankintaprosessia kehitettäessä, jotta käytettävyyden huomiointi nähtäisiin tärkeänä osana kuntoutus- ja apuvälinepalveluita ja pyörätuolit vastaisivat paremmin käyttäjiensä tarpeita heidän arjessaan.
Pyörätuolin käytettävyys selkäydinvammaisen arjessa
Toimintakykyä tukevan apuvälineen ja tässä tilanteessa manuaalipyörätuolin, voidaan ajatella olevan kokonaisuus, joka muodostuu aina itse välineen, sen käyttäjän ja hänen toimintaympäristönsä välisestä suhteesta. Pyörätuolin tulee toimia tarkoituksenmukaisesti ja ongelmitta käyttäjän omissa elinolosuhteissa ja ympäristöissä, joissa hän liikkuu. (Töytäri & Kanto-Ronkainen 2022.) Heikon käytettävyyden tekijöitä voivat olla esimerkiksi käyttäjän osallistumisen puute apuvälineen valinnassa, tehottomuus, käytön ohjauksen ja harjoittelun puute, apuvälineen monimutkaisuus sekä välineet, jotka eivät sovellu käyttäjän tarpeisiin (Borges & Naves & Sa 2021:1013; Carneiro & Rebelo & Filfueiras & Noriega 2015: 6069).
Apuvälineen hankintaprosessin ydintekijät käytettävyyden edistämiseksi selkäydinvammaisen näkökulmasta
Kehittämistyön tulosten mukaan käyttäjän kuunteleminen, arvostava kohtaaminen sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen prosessissa nousivat tekijöiksi edistämään pyörätuolin käytettävyyttä selkäydinvammaisen arjessa. Se, että käyttäjä on päässyt itse vaikuttamaan oman pyörätuolin valintaan ja olemaan mukana tasavertaisena kumppanina ammattilaisen rinnalla ovat tärkeitä tekijöitä edistämään sopivan lopputuloksen syntymistä ja vaikuttavat pyörätuolin käytettävyyteen. Tulosten mukaan ammattilaisten asiantuntemus pyörätuoleista ja ymmärrys selkäydinvammojen erityispiirteistä apuvälineen hankintaprosessissa ovat tärkeässä osassa edistämään käyttäjälle soveltuvan pyörätuolin valintaa ja siten lisäämään pyörätuolin käytettävyyttä selkäydinvammaisen henkilön arjessa.
“Ympärillä olevien ihmisten pitää tuntea ja tietää mitä ne ovat tekemässä ja minkälaisen vammaryhmän kanssa ne on tekemisissä.”
Apuvälinealan ammattilaisen, kuntoutustyöntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden tuki ja läsnäolo sekä moniammatillinen yhteistyö koettiin myös edistäviksi tekijöiksi. Ymmärrys selkäydinvammaisen yksilön elämästä ja toimintaympäristöistä on tärkeää, jotta tiedostetaan pyörätuolin merkitys selkäydinvammaisen arjessa. Käyttäjän oma aktiivinen osallistuminen prosessiin ja omien tarpeiden tiedostaminen nousi tekijöiksi, jotka edistävät soveltuvan tuolin valintaa ja käytettävyyttä. Tulosten mukaan pyörätuolin mittasuhteiden, asianmukaisten säätöjen, ominaisuuksien ja lisävarusteiden huomioiminen yksilöllisesti käyttötarpeen mukaan vaikuttavat istuma-asentoon, tasapainoon ja kelattavuuteen edistäen käytettävyyttä.
Pyörätuolin hankintaprosessin kehittäminen käytettävyyden edistämiseksi
Tulosten mukaan pyörätuolin käytön ohjaaminen tulisi nähdä tärkeämmässä roolissa selkäydinvammaisen henkilön kuntoutuksessa sekä apuvälineen hankintaprosessissa edistämään pyörätuolin käytettävyyttä käyttäjän arjessa ja tukemaan itsenäisyyttä sekä osallistumista.
”Se on niinku niin iso osa sitä sun itsenäistä selviytymistä se hyvä tuoli mutta myös, et sä osaat käyttää sitä.”
Tuloksista nousi esille kehittämistarpeita apuvälineen huolto- ja korjauspalveluiden laadun parantamiseksi sekä apuvälineen hankintaprosessin vaiheiden sujuvoittamiseksi. Käytön seurannassa tulisi varmistaa paremmin pyörätuolin sopivuus ja käyttäjän tyytyväisyys. Käyttäjälähtöinen palveluiden kehittäminen ja palautteen antaminen olivat tulosten mukaan kehitettävä asia. Pyörätuolin käytettävyyden edistäminen tulisi nähdä tärkeänä apuvälineprosessin kehittämisessä osana käyttäjälähtöisiä ja kestäviä apuvälineratkaisuja.
Kehittämistyö ”Apuvälineen hankintaprosessin kehittäminen pyörätuolin käytettävyyden edistämiseksi selkäydinvammaisen näkökulmasta” on kokonaisuudessaan luettavissa Theseus -tietokannasta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503164330
kirjoittaja: Maiju Salminen fysioterapeutti (YAMK) Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ahola, Marika 2017. Kehittäjästä vaikuttajaksi. Vaikuttaminen kokemuksellisen asiantuntijuuden ytimenä. Teoksessa Kairala, Maarit &Lyly, Hannu & Ahola, Marika & Pohjola, Anneli & Niskala, Asta 2017. Asiakkaasta Kehittäjäksi Ja Vaikuttajaksi: Asiakkaiden Osallisuuden Muutos Sosiaali- Ja Terveyspalveluissa. E-kirja. Tampere: Vastapaino
Borges, Ludymila R. & Naves, Eduardo L.M.& Sa, Angela A.R. 2021 Usability evaluation of an electric‑powered wheelchair driven by eye tracking. Universal Access in the Information Society (2022) 21:1013–1022 https://doi.org/10.1007/s10209-021-00809-z , viitattu 15.4.2024
Carneiro, Luciana & Rebelo, Francisco & Filgueiras, Ernesto & Noriega, Paulo 2015. Usability and User Experience of Technical Aids for People with Disabilities? A Preliminary Study with a Wheelchair. Procedia Manufacturing. 3. 6068-6074. DOI:10.1016/j.promfg.2015.07.736 ,viitattu 16.1.2025
Harvey, Lisa 2008. Management of Spinal Cord Injuries. A guide for Physiotherapist. Churchill Livingstone Elsevier
STM 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160828/STM_r1618_Asiakkaiden%20osallistumisen%20toimintamalli.pdf?sequence=4&isAllowed=y , viitattu 12.12.2024
Töytäri, Outi & Kanto-Ronkainen, Anne 2022. Apuväline ja apuvälinepalvelut. Teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.). Kuntoutuminen. E-kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim
World Health Organization (WHO)& International Spinal Cord Society (ISCOS) 2014. International Perspectives on Spinal Cord Injury. E-kirja. World Health Organization. Albany
World Health Organization (WHO) 2023. Wheelchair provision guidelines. Geneva