HUS on irtisanonut vuokrasopimuksen Synapsia kiinteistössä ja ilmoittanut, että vaativan kuntoutuksen osasto jatkaa toimintaansa 1.10.2026 alkaen Jorvissa. Päätöstä on perusteltu potilasturvallisuudella, kuten ympärivuorokautisen päivystysluontoisen lääkärin tavoitettavuuden tarpeella.
HUSin arvoja ovat edelläkävijyys, kohtaaminen ja yhdenvertaisuus. HUSin strategisia painopisteitä ovat mm. asiakaskokemus (Suomen paras asiakaskokemus), henkilöstökokemus (halutuin työpaikka) sekä jatkuva parantaminen ja uudistaminen (Pohjoismaiden paras yliopistosairaala). HUSin kotisivujen mukaan tavoitteena on myös tarjota henkilöstölle ja asiakkaille toiminnan vaatimuksia vastaavat nykyaikaiset, turvalliset ja toimivat tilat. Selkäydinvammaiset Akson ry on huolissaan akuuttivaiheen hoidon ja välittömän
kuntoutuksen laadukkaasta toteuttamisesta Jorvissa. Aksonin mielestä Jorvin tilat eivät vastaa laadukkaan selkäydinvammakuntoutuksen asettamia vaatimuksia.
Aksonin saamien tietojen mukaan Jorvin sairaalassa ei ole kuntosalia. Sairaalan jumppatilassa on 2-3 harjoittelulaitetta ja jumppavälineitä, jotka eivät välttämättä sovellu selkäydinvammaisille ja apuvälineen käyttäjille. Pyörätuolinkäsittelyyn on ainoastaan pieni alue ulkona apuvälineyksikön yhteydessä. Harjoitteluautoa ei ole, vaan siirtymisharjoittelu autoon olisi toteutettavissa ainoastaan kuntoutujan tai omaisen autoon. Soveltavan liikunnan laji- ja apuvälinekokeiluihin ei löydy Jorvista soveltavan liikunnan apuvälineitä eikä myöskään tilaa, jossa niitä voisi kokeilla. Jorvissa ei ole myöskään teknologisavusteisia
kävelykuntoutusta tukevia laitteita, sillä tämänhetkinen HUSilla käytössä oleva laite ei siirry Jorviin. Tämä vaikeuttaa kävelykuntoutuksen toteutusta osittain vammautuneiden kohdalla. OYSissa ja Taysissa vastaavaa tekniikkaa löytyy. Tilanne ei tue HUSin arvojen toteutumista asiakaskokemuksen ja edelläkävijyyden suhteen. Lisäksi tiloihin liittyvät haasteet Jorvissa asettavat eri selkäydinvammakeskusten kuntoutujat keskenään eriarvoiseen asemaan.
Jorvissa ei ole selkäydinvammakuntoutukseen soveltuvaa terapia-allasta. Allasterapia on ilmeisesti suunniteltu toteutettavaksi Keski-Espoon uimahallissa, mutta käytännön toteutus (matkat, pukeutumisen avustaminen, peseytyminen, siirtymiset) vaikuttaa hankalalta. Aksonia ihmetyttää, miten ulkopuoliseen allasterapiaan kulkeminen olisi kustannustehokkaampaa kuin kulkeminen samoissa tiloissa olevaan altaaseen, johon siirtymiseen ei tarvitse järjestää kuljetusta eikä kiinnittää henkilökuntaa. Mikäli allasterapiaa on tarkoitus näiden haasteiden vuoksi tarjota vain hyväkuntoisille ja itsenäisille kuntoutujille, tilanne ei ole tasavertainen eikä tue kaikkien kuntoutumista.
Kuntoutujien huoneet Jorvissa ovat yhden hengen huoneita, ja kaikissa ei ole kattonostinta. Myöskään terapiatilassa ei ole kattonostinta. Tämä ei tue potilasturvallisuutta eikä henkilökunnan turvallisuutta siirtotilanteissa. Huoneiden wc-tilat eivät järjestön tietojen mukaan ole soveltuvia pyörätuolin tai muun apuvälineen käyttäjille. Erityistä hankaluutta aiheuttaa se, että kuntoutujahuoneiden wc-istuimet ovat korkeita eikä niiden päälle pääse suihkupyörätuolilla. Siirtymisten harjoittelu suoraan wc-istuimelle vaikeutuu sellaisten kuntoutujien kohdalla, joilla olisi mahdollisuus olla vatsantoimituksen suhteen itsenäisiä. Vaikuttaa siltä, että Jorvissa aktiivinen kuntoutus ja eväät itsenäiseen elämään jäävät vajavaisiksi.
Jorvin sairaalan osastolla ei ole Synapsian tapaan yhteisiä ruokailu- ja oleskelutiloja. Synapsiassa yhteiset tilat ovat mahdollistaneet kuntoutujien vapaamuotoisen tutustumisen toisiinsa, vertaistuelliset keskustelut vertaiskuntouttajien ja toisten kuntoutujien kanssa, sekä vähentäneet yksinäisyyden kokemuksia sairaala- ja kuntoutusjaksolla. Jorvissa myöskään ryhmäterapioille ei ole tiloja, vaan terapiatila on kahdesta potilashuoneesta yhdistetty pieni tila. Jorvi on syrjäinen paikka, josta ei ole nykyisenkaltaista mahdollisuutta käydä vapaa-ajalla esim. kauppakeskuksessa, elokuvissa tai jääkiekko-ottelussa. HUSilla ei ole vertaiskuntouttajia, jotka toimisivat säännöllisesti osastolla eikä jatkosuunnitelmaa vertaiskuntoutuksen
toteuttamiseksi Jorvissa. Yhdenvertaisuus selkäydinvammakeskusten välillä ei toteudu vertaisuuden ja yhteisöllisyyden tukemisen osalta. Olemme huolissamme Jorvissa olevien kuntoutujien yksinäisyyden, mielenterveyteen liittyvien haasteiden ja passiivisuuden lisääntymisestä haastavassa elämäntilanteessa.
Valtioneuvoston asetuksen 582/2017 mukaisesti toteutettu hoito, kuntoutus ja seuranta mahdollistavat selkäydinvammaiselle henkilölle täysipainoisen elämän aktiivisena osana yhteiskuntaa. Selkäydinvamman hyvä hoito ja aktiivinen kuntoutus vaativat lukuisten eri lääketieteen alojen erityisosaamista ja tämän takia ammattitaidon keskittäminen asetuksen mukaisesti on tärkeää. Keskittämisasetuksella on haettu myös sitä, että kuntoutujat ovat keskenään tasavertaisessa asemassa ja saavat yhtä laadukasta kuntoutusta riippumatta siitä, mistä päin Suomea he ovat.
HUSin muuttotilanteessa on olemassa uhka osaavan henkilökunnan kaikkoamiselle. Aksonin saamien tietojen mukaan osalla työntekijöistä työmatka selkäydinvammakeskukseen pitenisi lisäten yhdensuuntaisen matkan pituutta jopa puolellatoista tunnilla. Kaikki ammattilaiset eivät ole valmiita jatkamaan työtään Jorvissa, joten muuton yhteydessä menetetään arvokasta pitkän linjan ammattitaitoa, joka on keskittämisasetuksen perusajatus. Tämä vaarantaa hoidon ja kuntoutuksen laadukkaan toteuttamisen Jorvissa. Samalla HUSin strateginen painopiste halutuimmasta työpaikasta ei toteudu.
Synapsia rakennus on suunniteltu selkäydinvamma- ja aivovammakuntoutusta varten huomioiden tiloissa toteutuvan yhteisöllisyyden ja tilojen soveltuvuuden selkäydinvammaisten henkilöiden vaativaan kuntoutukseen. Sen sijaan Jorvin tilat vaikuttavat siltä, että ne eivät ole turvalliset eivätkä sovellu selkäydinvammakuntoutukseen.
Selkäydinvammaiset Akson ry ehdottaa ratkaisuksi, että HUS selkäydinvammakeskus jatkaa toimintaansa Synapsiassa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pyydämme HUSia kuvaamaan, millä tavalla Jorvin sairaalan puitteet takaavat laadukkaan ja aktiivisen selkäydinvammakuntoutuksen toteuttamisen, kuntoutujien keskinäisen vuorovaikutuksen, vertaiskuntoutuksen, laadukkaan ja yhdenvertaisen kuntoutuksen suhteessa muihin selkäydinvammakeskuksiin sekä miten varmistetaan kotiutuvien kuntoutujien taidot itsenäiseen elämään.
Helsingissä 3.12.2025
Alicia Perho, toiminnanjohtaja, Selkäydinvammaiset Akson ry
Anni Täckman, puheenjohtaja, Selkäydinvammaiset Akson ry
Lisätiedot:
Alicia Perho, alicia.perho@aksonry.fi, p. 050 329 7899